Kerstin Grönqvist

66

"Hei, olen Kerstin. Minun Kirkkonummeni on - ilmastotietoinen kunta - paikkakunta hyvinvoiville kuntalaisille - ja paikka hyvälle koululle"

Olen syntynyt Tammisaaressa. Muutin vanhempien mukana Degerbyhyn vuonna 1958.
Ensimmäinen tutustuminen Kirkkonummeen oli vuonna 1965 kun aloitin keskikoulun. Kirjoitin ylioppilaaksi Kyrkslätts samskolanista ja sen jälkeen suuntasin Vaasaan opiskelemaan luokanopettajaksi. Ennen Kirkkonummelle opettajaksi tuloani, ehdin toimia opettajana muutamassa Uudenmaan kaupungissa.

Pysyvästi muutimme kaksikielisen perheeni kanssa Kirkkonummelle v. 1989. Täällä olen oppinut suomen kielen ja sen mukanaan tuoman kulttuurin. Olen huomannut, että kaksi kulttuuria voivat tukea toinen toisiaan. Luokanopettajana opiskelin työn ohessa erityispedagogiikkaa. Kun valmistuin erityisopettajan/erityisluokanopettajaksi lähdin töihin Espooseen.

Lapsuuden muistot vievät minut usein Porkkalaan. Ihastuin paikan puhtaaseen ilmaan ja meriveteen. Elämäntapaani kuuluu vieläkin liikkua luonnossa aina kun se on mahdollista.

Luottamustehtävissä viimeisen kunnan-
vaalienjakson aikana olen toiminut Vapaa-ajanjaoston ja Ruotsinkielisen varhaiskasvatus ja opetuslautakunnan jäsenenä. Minulla oli ilo olla mukana ohjausryhmässä, joka laati Kirkkonummen Kulttuuristrategian. Strategia kuluu kunnan hyvinvointi- ja elinvoimaohjelmaan. Olen valmis jatkossakin tekemään työtä kuntamme puolesta.

Nimi: Kerstin Grönqvist
Syntymävuosi: 1954
Kunta: Kirkkonummi
Kotipaikka: Kirkkonummi, Heikkilä
Titteli: kasvatustieteiden maisteri, erityisluokan opettaja
Sähköposti: kerstin.gronqvist@gmail.com
Jäsenenä:

Vaaliteemat

Paras koulu

Ilmaston muutoksen hallintaan tarvitaan monia ratkaisuja. Itse en usko, että sähköautot ovat ainoa ratkaisu ongelmaan. ”Likaisen vihreän energian” seuraukset on otettava vakavasti. Perheessäni ajetaan kaasuautolla ja mielellään tankkaamme biokaasua.

Jätteiden käsittelyn kehittäminen, kierrätys ja opastus ovat tärkeässä osassa tässä toimintaympäristössä. Mielestäni huomio pitäisi kohdistaa ympäristöasioissa yksittäisen ihmisen jokapäiväisiin valintoihin, jotka suoranaisesti vaikuttavat CO2 päästöihin; liikkumiseen, kaikkien materiaalien kierrättämiseen ja uusiokäyttöön. Myös uusien rakennuksien energia-tehokkuuden nostoa pitäisi mielestäni tutkia nykyistä enemmän. Voimme opettaa lapsia omalla esimerkillä tekemään ekotekoja. Meidän on aloitettava välittömästi toimenpiteet, että pystymme jättämään luonnon sellaisena, kun me itse olemme sen saaneet. Tämän muutoksen saavuttamiseksi tarvitsemme puolueettomasti tuotettua tietoa esimerkiksi siitä mistä keskiverto ihmisen CO2 jalan jälki muodostuu ja miten sitä on helpoin pienentää.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Hyvinvoivat asukkaat

Elämään kuuluu vanheneminen. Olen seurannut läheltä, kuinka asiat kehittyvät, kun ihminen vanhenee. Ajatus; kuka minusta huolehtii, kun sitä sitten joskus tarvitsen, on noussut esiin? Koen tärkeäksi, että vanhukset saisivat itse päättää kuinka viettävät viimeiset vuotensa. Kunnan pitää esimerkiksi kuunnella haluavatko he asua kotona vai onko jokin toinen järjestely heille mieleinen. Siihen kuuluu myös oikeus saada palvelut omalla äidinkielellään.
Kirkkonummelle rakennetulla hyvinvointikeskuksella on mahdollisuus olla edelläkävijä, kun Soten hoitoalueet tulevat. Täyttämällä päivät sosiaalisella yhdessä ololla, liikunnalla ja vapaa-ajan toiminnalla, voimme aktiivisesti vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Kultaisen sukupolven ei tarvitse olla peloissaan siitä, voivatko he esittää mielipiteensä. He ovat tärkeä tukipilari, jos heidän elämänviisauttaan osataan hyödyntää.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Ilmastoälykäs kunta

Olen tottunut työskentelemään lasten ja nuorten kanssa, joille oppiminen ei aina ole helppoa. Coronapandemia on entisestään korostanut tätä tilannetta. Syksyllä nostetaan oppivelvollisuus ikä kahdeksaantoista vuoteen. Sen vuoksi myös Kirkkonummella pitäisi saada tasapuolisesti kohdistettua voimavaroja lapsiin ja nuoriin, heidän koulumenestykseensä ja hyvinvointiin. Pitkälle suunniteltu GWP-campus toimisi tulevaisuudessa mielestäni pedagogisesti hyvänä uutena alkuna. Siinä saataisiin myös rakennettavien erikoistilojen käyttöaste paremmaksi.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla pitäisi olla mahdollisuus osallistua vapaa-aikanaan monipuoliseen ohjattuun toimintaan. On myös tärkeää, että oppilaitoksen henkilökunta viihtyy työssään, heitä jatkokoulutetaan ja heidän osaamistaan arvostetaan.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›