Eva Biaudet

651

"Rakennetaan tulevaisuudenuskoa - Vi bygger en tro på framtiden"

Olen koko aikuisikäni ollut töissä politiikan ja yhteiskuntavaikuttamisen parissa, eduskunnassa ja hallituksessa, Etyj:ssä ihmiskaupan vastaisessa työssä, Suomen vähemmistövaltuutettuna ja nyt kuudetta kautta kansanedustajana.

Olen syntynyt Kannelmäessä, käynyt koulua Töölössä, asunut teininä Tammisalossa ja muuttanut aikuisena Etelä-Helsinkiin, jossa neljä lastani ovat kasvaneet. Kolme vuotta asuin Wienissä, Itävallassa.

Olen kansanedustaja, RKP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Tämän lisäksi, olen aktiivinen monessa tasa-arvoa, lasten oikeuksia, terveyttä, hyvinvointia ja ympäristöä edistävässä yhdistyksessä. Tällä hetkellä toimin puheenjohtajana Naisjärjestöjen Keskusliitossa, Yhteiset Lapsemme järjestössä, WWF:n hallintoneuvostossa ja Folkhälsanin Uudenmaan maakuntayhdistyksessä.

Nimi: Eva Biaudet
Syntymävuosi: 1961
Kunta: Helsinki
Kotipaikka: Helsinki
Titteli: Kansanedustaja
Sähköposti: eva.biaudet@eduskunta.fi
www: https://evabiaudet.fi
Jäsenenä:

Vaaliteemat

Nuorten hyvinvointi

Meillä aikuisilla on velvollisuus palauttaa lapsille ja nuorille usko tulevaisuuteen. Jokaisen koulun tulee olla turvallinen ja terve. Koulujemme tulee olla maailman parhaita. Pienet lapset tarvitsevat koulun lähelle kotia, ja vanhemmat lapset tarvitsevat riittävästi lähiopetusta ja sosiaalista yhteisöllisyyttä koulussa. Kouluihin tarvitaan myös enemmän aikuisia, jotta jokaisella lapsella on turvallinen aikuinen, jonka kanssa puhua, kun sitä tarvitsee. Nuorisotyöntekijöitä tarvitaan siellä missä nuoret liikkuvat vapaa-ajalla, mutta myös koulussa. Oppilashuollon tulee voida tarjota riittävästi tukea, kun on kohdannut väkivaltaa sekä mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Osoitelappu seuraavalle luukulle ei ikinä ole riittävä tai tyydyttävä ratkaisu. Kun on vaikeaa, tarvitaan käsi, josta pitää kiinni koko matkan ajan.

Koronan jälkeiselle ajalle tarvitsemme erityisen exit-suunnitelman useaksi vuodeksi eteenpäin. Koulut tarvitsevat erityisiä toimia vahvistaakseen yhteisöllisyyttä ja sosiaalisia taitoja. Rehtorit on koulutettava rasismin ja häirinnän vastaiseen työhön. Yhteistyötä koulun ja kodin välillä on tiivistettävä. Kun pahoinvointiin tarvitsee apua, on se turvattava kynnyksettä.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Senioriystävällinen yhteiskunta

Kun sairastuu tai vanhenee ja voimat uupuvat on tiedettävä, että apua on aina saatavilla. Vaikka ei enää jaksaisi pitää puoliaan, on pystyttävä luottamaan siihen, että jokaiselle taataan ihmisarvoinen elämä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen.

Paremmin toimiva ja omalla äidinkielellä saatava kotihoito on edellytys sille, että pystyy asumaan kauemmin omassa kodissaan. Kynnystä hoivakotipaikan saamiseksi on madallettava ja kulujen tulee olla kohtuulliset myös yksityisellä puolella. Muistisairaat tarvitsevat erityisen hoitosuunnitelman. Hoitokodeissa toteutettu täydellinen eristäminen korona-aikana vaikeutti elämää ja heikensi asukkaiden terveydentilaa. Ketään ei saa eristää kaikista lähimmäisistään.

Kulttuuri ei ole mikään luksustuote. Kulttuuritarjonnan tulee olla jokaisen saatavilla, niin vanhan kuin nuoren, niin rikkaan kuin köyhän. Kulttuuri tuo meidät yhteen, tarjoaa meille yhdessä jaettavia kokemuksia, avaa näkökulmia toisten elämään sekä elämyksiä, naurua ja kyyneleitä. Kulttuuri vahvistaa helsinkiläisten elinvoimaa ja luo sisältöä ja hyvinvointia elämään. Kulttuurielämä on käytännössä ollut yli vuoden olematonta, koronan vuoksi. Tiedämme nyt paremmin kuin koskaan, miten kielteisesti kulttuuripuute vaikuttaa meihin turruttamalla aistimme, ja toisaalta miten kulttuuri voi lisätä hyvinvointiamme.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Ilmastoälykäs kunta

Pääkaupungissamme on paljon luonnonvoimaa. Itämeri ei ole koskaan 15 km kauempana ja Keskuspuisto toimii niin eläinten kuin ihmisten keitaana ja hengitysreikänä jokaisena vuodenaikana. Näistä huolehtiminen on jokaisen päättäjän vastuulla. Kun kaupunki kasvaa, asuntoja rakennetaan ja liikenneratkaisut muotoutuvat, niiden ei ikinä saa antaa tapahtua luonnon reunaehtojen kustannuksella. Meidän tulee siksi asettaa konkreettisia tavoitteita myös biodiversiteetin toteutumiseksi kaupungissa. Puhtaampi meri, kirkasvetiset uimarannat ja elävä Itämeri tarvitsevat panoksiamme. Valumia ja hulevesiä voi vähentää lisäämällä viherpeitteitä ja asfaltoimalla harvempia pihoja.

Ilmasto ja biodiversiteetti haastavat meidät suunnittelemaan, investoimaan, tuottamaan, elämään ja kuluttamaan viisaammin. Kaupungin toimintojen tulee tukea tätä. Vihreä siirtymä luo mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja uusille yrityksille. Pääkaupungin tulee olla edelläkävijä. Helsingistä voi tulla ilmastoneutraali jo vuonna 2030. Kun vihreä talous kasvaa, päätökset esim. energian systeemimuutoksissa kuten geotermiset ratkaisut, lämpöä merestä tai maasta, ja ilmastoälykäs rakentaminen, puurakentamisen lisääminen, voivat tuoda yrityksillemme etumatkaa.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›